Tuo sananparsi on kohdallamme osoittautunut melkoiseksi puutaheinää-sanonnaksi.
Tähän mennessä olemme investoineet reppuihin, muutamiin kenkiin, moniin vaatteisiin, juomapullovyöhön, rakkolaastareihin, energiapatukoihin, energiageeleihin, linimenttiin, hotellimajoitukseen, mökkimajoitukseen, bussilippuihin. Vielä on ostettavana nippu urheilusukkia, juomat, taksimatkat, ruokailut, keikkaankin uppoaa käteistä, kissanhoitajaakin toki palkitaan.
Tosin eihän tätä kaikkea voi suoraan verrainnollistaa kävelyyn, mutta tämän kaiken investoinnin huomioon ottaen olisimme viettäneet kivan pitkän viikonlopun vaikka kylpylässä, tai jossain kaupunkilomakohteessa. Tokihan me nyt kuitenkin mieluumin kävelemme Poriin 😀
Lisäksi turhamaisuus nostaa taas kohdallani päätä, jos kerran kävellään, niin tehdään se tyylillä. Uusi hiustenpidennys oli saatava, tottakai. Solariumissa on käytävä useamman kerran, tottakai, ja eiköhän ne räpsyttimetkin vaadi jonkinlaisen pidennyksen, no tottakai…
Hiuksista kaunis kiitos, Beauty Putiikkiin Ylöjärvelle <3
Kaikkien näiden huolellisten alkuvalmistelujen jälkeen olemme jo lähes lähtökuopissa, paitsi…
Minulle iski viime viikolla jokin mystinen vatsavaiva, joka on nyt jatkunut tähän päivään asti, eikä ota loppuakseen. Olo on tukala, aamulla kuumeinen, päivällä vatsanväänteet, sanoin illalla ja yöllä kaikki röörit vetävät itsensä täyteen limaa.
Eilen uskallauduin hevosen selkään ja se liike helpotti hieman oloa, mutta tänään taas aamulla oli olo kuin vatsataudin alussa. Etoo, velloo, huimaa. Kun osalla nyt kuitenkin tuli noiden oireiden luettelusta mieleen, niin katkaistaan epäilyiltä siivet, raskaana en ole.
Huomattiin myös, että niskani ovat täysin jumissa, joten huimaus johtunee tästä. Tänään säädin toimistotuolia, pöytää, näyttöä, kaikkia kohdalleen, ettei niska ainakaan äidy pahemmaksi.
Illalla ajattelimme kävellä vähän pidemmän lenkin ja katsoa josko olo helpottuisi. Viimeinen lenkki päätyi siihen, että pari sataa metriä ennen kotia huimaus muuttui niin voimakkaaksi, että kotiin päästyäni menin selälleni lattialle ja katto pyöri vinhasti ympyrää. Tankkaus oli kuitenkin kunnossa, joten mystiseltä tuntuu.
Voittajafiilis on nyt kaukana, mutta usko siihen että oloni paranee on vankka 🙂